Simit pakanaleirillä: Uusi ominaisuus ohjelmassa!

Saaga yllättää Umpipedron, joka oli mennyt komeroon piiloon kirjoittamaan päiväkirjaansa. Umpipedro nostaa äkkiä kirjan rinnalleen ettei Saaga vain näkisi mitä siellä lukee. Saaga itse tunsi olevansa jotenkin... ei-itsensä näköinen... ja yrittikin siksi saada habitukseensa hieman Saagamaisuutta helmikaulanauhalla.

Malitsu seisoo vintillä ja yrittää olla yhtä verhojen kanssa.

Ohjelman tuottajat totesivat, että homma tarvitsee huoneen jossa osallistujat voivat purkaa tuntojaan suoraan katsojille. Koska nukkumahuoneita oli joka tapauksessa enemmän kuin tarpeeksi, siirrettiin yhdestä niistä sängyt pois ja pistettiin tuoli tilalle. Ennen kuin ensimmäinenkään pakana ehti puhumaan kameralle, oli joku näistä rappiollisista sieluista jo mennyt ja töhertänyt seinään outoa tekstiä heti tuotantotiimin asettaman krusifiksin rinnalle.

Saaga istahti ensimmäisenä avautumis-tuolille puhumaan siitä, miten kaikki aina lupailee pussailua mutta että tekeekö ne oikeasti mitään? Ei! Ruumiillinen rakkaus taitaa näille ihmisille olla pelkkää sanahelinää. Hän hymyilee urheasti pettymysten riipiessä rintakehää.

Kun on Miman vuoro istahtaa avautumistuolille, kysyy tuottaja häneltä mikä leirin tapahtumista on ollut vaikuttavin kokemus. Mima vastaa sen, kun kolme kaveria heivattiin Helvettiin.

"Ja se kun oon löytänyt täältä paljon rakastajia," hän jatkaa hieman iloisemmalla äänellä.

"Yhtenä yönä täällä oli aivan valtavan kokoinen kuu ja me meinattiin mennä ulos tekemään joku rituaali."

"Mut sitten verannalta löytyikin sellanen taikalamppu josta tuli henki. Se oli jännää."

KJ haluaa vältellä suihkua koska vesi on märkää. Hän istahtaa avautumistuolille ja höpöttää jotakin jostain lipuista. Tyyppi taitaa keksiä ihan mitä vaan välttyäkseen pesulla käymiseltä.

"Eniten tässä paikassa on kaivannut pelejä," hän kuitenkin lopulta huokaa. "Voitaisko me saada tänne tietokone? Tai ees pleikkari? Mitä vain..?"

"Kun kukaan ei istu koneella pelaamassa tai selaamassa nettiä, pitää niiden kehitellä tekemistä keskenään. Ja nyt täälä on kamala ihmissuhdesäätö kokoajan meneillään!"

"Ei semmosta jaksa oikeesti kukaan viikko toisensa jälkeen..."

Umpipedro on ulkona lakaisemassa jotakin outoa mustaa maasta.

Äkkiä hänen siivoamisensa keskeyttää vihainen valkoinen susi. Umpipedro ei tule toimeen susien kanssa sitten ollenkaan =(

Kun on Jugulaarin aika kertoa leirikokemuksistaan, sanoo hän ujosti hymyillen saaneensa kaverin.

"Pitäisi ehkä kysyä sen henkkareita," Jugulaari tuumaa sitten. "Ehkä se onkin joku näyttelijä..."

"Toisaalta minäkin olen nyt telkkarissa, joten olenko minäkin pohjimmiltani näyttelijä? Olemmeko me kaikki vain näyttelijöitä tässä elämän tositeeveessä?" Jugulaari ui mielen syvillä vesillä...

Umpipedro seisoo ulkona ahdistuneena.

Kun on Malitsun vuoro astua avautumishuoneeseen, kertoo hän heti miten tuntee olevansa kultakala. Iso sellainen tosin, mutta kultakala joka tapauksessa.

"Joo-o..."

"Me tehtiin se Umpipedron kanssa niinkuin leppäkertut," Malitsu sanoo.

"Ai niin ja KJ halus tehä sitä mun kanssa myös koska se hävitti joskus rottia mun kellarista tai jtn..."

Jugulaari, Hanna ja Mima juttelevat rannalla rakennusten syntymisestä. Itami istuksii taustalla tähtitaivasta tutkien.

Itami tekee maahansulautumisrituaalin melko onnistuneesti samalla kun virittää mielensä tähtien taajuudelle.

"Se Jugulaari on aika adonis," sanoo Hanna myöhemmin mentyään avautumishuoneeseen. "Ainakin rintakehästä ylöspäin."

"Sit se osaa soittaa viuluakin ehkä!"

"Luin tän jostain kirjasta... Ai että jugulaari on joku verisuoni..? Olikohan ne sivut liimautuneet yhteen... Ei sillä väliä, Jugulaari mainitaan joka tapauksessa jossain kirjassa."

"Luen sitä raottaakseni sen miehen salaperäisyyden verhoa hiukan... Tihi..."

"Paras hetki leirillä oli kun me oltiin vitun kännissä kun me juotiin niinku näin... ja juteltiin lentokoneen lentämisestä... Ajateltiin että se saattaisi olla mutkittelevaa, hohoho. Siis täälä puhutaan välillä tosi diippii shittii..."

"Joillain täällä on kaks kaveria," sanoo Umpipedro.

"Mutta minulla... Minullapa on kolme kaveria," hän jatkaa.

"Tosin yksi niistä kuoli. Se oli rankkaa. Melkein välitin siitä."

"Ja muutamat meni Helvettiin. Minä tykkäsin Shaelista, sillä oli näin iso penis."

Keittiössä KJ kertoo Saagalle härskiä vitsiä joka liittyy jotenkin rakennuspalikoihin.

Saaga puolestaan juoruaa Nannasta jotakin vaikkei ehtinyt edes tavata tätä. KJ hihittää.

Itamin vuoro.
"Kuulin Malitsulta että se ja Umpipedro oli kuin leppäkertut. Määkin haluaisin olla niin jonkun kanssa..."

"Kaikki pitää mua jonain ihme ympäristöhippinä," Itami sanoo vaihtaen puheenaihetta. "Silleen kierrätys kunniaan ja muuta..."

"Ja kukkia. Vittu kukkia joka paikassa!"

"Kukaan ei tiedä että mää oikeasti tykkään valtavasti maaöljystä. Omistaisin porauslautan jos ois rahaa. Että sanokaa vielä mua hipiks!"

"Mää oon pieni lintunen... Tsirp. Hähä."

"Ei oo näkyny haamuja edes..."

Saaga tarttuu viimein toimeen leirikeskuksen likaisen hellan puhdistamiseksi. Ei se syttynyt kuitenkaan tuleen vaikka oli törkyinen kuin mikä, joten antaa sitten putsata...

KJ juttelee Umpipedron kanssa rakkausasioista.

"Älä nyt koko maailmalle kuuluta sitä," kuiskaa Umpipedro jostakin. "Ties vaikka Eeliksen kummitus vaeltaisi täällä salakuuntelemassa..."

Umpipedroa ei haittaa kamerat.